Mäkinen peltomaisema laski kirkasvetiseen järveen.
Olin saanut käskyn kerätä kaiken ylimääräisen aitan sisään, etteivät tavarat jäisi talveksi lumen alle. Kalustovajan lattialle oli levitetty pressu, jonka päällä multaiset juuri nostetut perunat kuivuivat liiasta multakerroksesta. Huonoksi menneitä perunoita sai pilkkoa lehmille herkkupaloiksi niin kauan, kunnes pienet sormet olivat kylmästä kankeat ja veitsen käyttö liian hankalaa. Navetan nurkalla seisoessa näin taivaan muuttavan väriään pelottavan kirkkaan punaiseksi. Ilmassa tuoksui märkä maa ja pakkastuuli. Pian se tapahtuu.
Pihan poikki kulkiessa tuvalle päin, näin ensimmäisten hentojen lumihiutaleiden leijailevan alas takertuen vaatteisiini ja sulaen hetkessä pois. Ensilumi oli saapunut.
Iso leivinuuni hohti kuumuuttaan. Uuni sijaitsi tavallaan kuin kahden asunnon välissä, toisella puolen asui setäni perheineen, ja toisella puolen oli mummola. Asuntojen välissä oleva pitkä käytävä jonka varrella oli käynnit kellariin, saunaan ja tuohon tilaan jossa leivinuuni sijaitsi, mahdollisti hyvän reitin juosta serkkujen kanssa kilpaa. Kilpajuoksun ollessa käynnissä molemmat asunnot täytti lasten kiljunta ja nauru. Olin saavuttamassa serkkuni kun hän nopeasti tempaisi ohittaneensa oven kiinnimmäs ja minä juoksin suoraan otsa edellä pahki oven kulmaa. Itkuhan siitä tuli. Istuinkin sen jälkeen setäni puolella keittiönpöydän ääressä pidellen villaista patalappua otsallani ja katsoin kun setäni vaimo leipoi rieskaa. Rieskat paistuivat nopeasti kuumuuttaan hohtavassa leivinuunissa, jonka ohitse kilpajuoksu keskeytettiin paiston ajaksi. Pian sormia pitkin valui lämpimälle rieskalle sulanut voi ja mukissa oli rasvaista tankkimaitoa. Kuhmu päässä jäi vain hauskaksi muistoksi lapsuudesta.
Nyt istut minua vastapäätä. Kädessäsi on muumimuki jonka kuvassa satelee ensilunta. Lähikauppasi myy tuota lapsuuteni kuuluvaa rieskaa. Keittiönikkunsta näkyy hiljalleen leijuva maata peittävä lumisade. Ensilumi on saapunut.