Vain, koska meillä on joulu…

25. joulukuuta 2017 | Tarinat | Kirjoittanut Elina

Laskeudun alas liukuportaiden rullatessa jalkojeni alla.

Ensimmäiset askeleet vaateliikkeen sisuksiin. Kylläpäs on väriä ja kimallusta. Suuret sale-kyltit roikkuvat katosta. En tiedä edes miksi tulin, mutta olen nyt tässä, niin on muutkin. Kolmihenkinen nuorisorypäs kirskuttaa henkareiden metallisia koukkuja vasten vaaterekkejä raivokkaasti selaillen tarjontaa. Poika ja kaksi tyttöä. Yksi syö purkkaa, toinen on tylsistynyt, ja kolmas epätoivoinen.

"Mitä mä ostan faijalle? Se siis niin ku käyttää kauluspaitoja, mut en mä viittis just siks ostaa sellast."

Jatkan matkaani katsellen ympärillä olevia vaatteita. En saa niistä iloa, pois lukien muutaman kukkakuosin ihastelun, mutten olisi valmis maksamaan niistäkään.

Ruoka oli hyvää, ja sitä oli jälleen aivan liikaa. Jospa joku vuosi vaimo malttaisi hetkeksi pysähtyä ennen joulua sohvalle viereeni, vain hetkeksi, että ehtisin sanoa hänelle tärkeimmän olevan jo siinä. Vieressäni nyt sohvalla, ja vastapäätäni joulupöydässä, hyasintin tuoksuessa ja kynttilän läikähdellessä sydämeni tahtiin. Kun vain olet siinä. Otsasi uurteet ovat näkyvillä, kun koitat väsyneen kuuloisena pitää lapsemme hetken edes joulupöydässä ilman kännykkää, juttelemassa mukavia. Turhaa ja turhauttavaa. Viestit kilisee kännyköihin, ja värinä hurisee vasten vaivalla kattamaasi joulupöytää.

Siirryn olohuoneeseen, olet laittanut kaiken niin kauniiksi. Marketin pihalta ostettu joulukuusi täyttää yhden neljänneksen olohuoneestamme. Aidon kuusen tuoksu tuo mieleen lapsuuden joulut, jännityksen sen alle aseteltujen pakettien sisällöstä. Nyt paketeissa lukee lapsiemme nimet, ja samaa jännitystä on havaittavissa heidän kasvoiltaan.

Vain hetki kun lattia täyttyy revityistä papereista ja pakkauksista. Yksi paketti oli minullekin. Pehmeä. Avaan sen hitaasti teippi kerrallaan. Sisältä paljastuu kauluspaita. Kuosi on asteen ikäiselleni liian nuorekas ja malli slim fit. Katson lastani, joka tulkitsee ilmeestäni lahjan valinnan onnistumista. Kiitän. Pian huoneiden ovet sulkeutuu, kolistelet astioita keittiössä siivotessasi joulupöytää. Kävelen luoksesi ja halaan sinua lujasti.

Kävelen ulos vaateliikkeestä. Kävelykadun puut on koristeltu jouluvaloin. Valoja vasten vilkkuu putoilevat lumihiutaleet.

Tärkeimmillä asioilla ei ole palautusoikeutta.

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML-merkintää ei sallita.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
CAPTCHA
Tällä estetään roskakommentit.
Lisätietoa?